Foamit vaahtolasi

Tulostettava PDF-versio >

Foamit vaahtolasi sopii hyvin vanhan rakennuksen alapohjan kunnostamiseen. Korjaamiseen päädytään usein siksi, että alkuperäinen rakenne on ollut vaurioherkkä. Esimerkiksi useimmat multapenkkirakenteet on aikoinaan tehty siten, että hirret ovat jatkuvassa maakosketuksessa.
Tämän vuoksi rakennuksia jouduttiin kengittämään säännöllisesti.

Kun nyt mietitään sopivaa korjaustapaa, halutaan löytää rakenne, joka on lämmin, kuiva ja pitkäikäinen. Foamit vaahtolasi on kapillaarisesti katkaiseva, eiorgaaninen ja lämpöä eristävä, joten se vastaa kaikkiin näihin toiveisiin. Vaahtolasi tehdään kierräyslasista, ja se on edelleen kierrätettävissä.

Varaudu kosteuden hallintaan

Alapohjarakenteiden kunnostamisen ja muuttamisen yhteydessä on huolehdittava myös maakosteuden hallinnasta. Alapohjan täyttäminen vaahtolasilla ei yksin riitä, vaan lähes aina on puututtava myös ympäristön kosteusolosuhteisiin.

Huomioi ainakin seuraavat asiat:

• Pintavesien ohjaus: Maa muotoillaan siten, että varsinkaan sulamisvesi ei virtaa jäätyneen maan päällä taloa kohti. Kaatojen korjaamisen yhteydessä on yleensä hyvä poistaa kohonnutta maata rakennuksen ympäriltä.

• Sadevedet loitolle: Savija hiesupitoisella tontilla räystäältä putoavat sadevedet kastelevat myös talon alustaa. Sadevesi kou rujen ja syöksyputkien asentamisen lisäksi maahan on kaivettava sadevesi viemäri, joka vie vedet usean metrin päähän rakennuksesta.

• Salaoja: Vanhan rakennuksen vierelle ei useinkaan ole turvallista kaivaa sala ojaa, koska matalalle perustetut kivijalkakivet saattavat lähteä liikkumaan. Soramaalla salaojaa ei tarvita, ja savimaassa vesi ei siirry salaojaputkeen.

• Pienilmasto Rakennuksen välittömässä läheisyydessä ei pitäisi olla tiheää kasvustoa, koska se estää tuulta kuivattamasta rakenteita. Hieman loitommalla olevista puista ei ole haittaa, ne jopa imevät vettä pois maasta.

Vaahtolasin käyttökohteita:

Korkea maanvarainen kellari varastokäyttöön. Vaahtolasi ja sen päälle ladotut betonilaatat hidastavat kosteuden nousemista maa perästä. Pieni määrä kosteutta saa haihtua kellaritilaan, kunhan siellä on riittävä tuuletus.

Kellari on kuivempi, kun vaahtolasin päälle valetaan lämmitetty betonilaatta. Vaahto lasin sisällä voi olla salaojaja vesiputkia. Vaikka ulkopuolellakin tekee massan vaihdon, maaperästä siirtyy
kivi jalan ja betonin läpi jonkin verran kosteutta kellariin. Ilmanvaihdon on oltava kunnossa.

Korkeassa multapenkissä on kahden kivimuurin välissä eristeenä hienojakoinen maaaines,
joka siirtää kosteutta hirsirakenteeseen. Korjauksessa eristeen ylin kerros korvataan vaahtolasilla. Kellarin lattiana on vaahtolasi ja savilaastilaatta.

Perinteisessä multapenkkilattiassa ei ole lainkaan eristettä keskilattian alueella. Jos rakennuspaikan vuoksi multapenkki vaatii jatkuvasti kunnostamista, on perusteltua muuttaa sen rakennetta. Kun vedentorjunta on tehty rakennuksen ulkopuolella, voidaan perusmaan ja lattia lankkujen välinen tila täyttää vaahtolasilla. Kivijalan on oltava ilmatiivis ja permannon hengittävä.

Kun lämmin ja kostea ilma virtaa talon alle (varsinkin keväällä), kosteus voi tiivistyä kylmiin rakenteisiin. Yleensä tästä ei ole haittaa, mutta tarvittaessa kosteuden määrää voi vähentää eristämällä maanpinnan: ryömintätila lämpenee sen jälkeen nopeammin ja kondenssia syntyy vähemmän.

Rintamamiestalon alapohja saattaa olla osittain maanvarainen laatta, ja 1960-luvulta eteenpäin se oli yleisin alapohja rakenne. Aina 1970-luvulle asti laatta tehtiin väärin: betoni on märkää maata vasten ja eriste betonin päällä. Nykyään rakenne tehdään ehdottomasti toisin päin: kapillaarikatko ja eriste ovat alla ja betonivalu niiden päällä.