Lukkoniksit
Vanhojen ja nykyaikaisten lukkojen asennuksessa on kolme eroa.
Jos vanha lukkokoneisto on kunnossa, mutta painike kadonnut, voit asentaa oveen uustuotannossa olevan painikkeen. Jos vanha lukkokin on kadonnut, meiltä saat senkin.
A: Karan lukitseminen
Vanhoissa lukoissa karatappi on usein kiinni toisessa painikkeessa ja irrallinen painike lukitaan karassa olevaan reikään lyhyellä naulalla. Nykyaikaisessa lukossa kara on irto-osa ja molemmat painikkeet kiinnitetään siihen kuusiokoloruuvilla.
Painike kiinnitetään karatappiin (1) kuusiokoloruuvilla (2). Ruuvin on osuttava karan uraan.
Karatapin on oltava oikean pituinen, jotta molempien puolien kuusiokoloruuvit tarttuvat siihen kunnolla. Paksuun oveen tarvitset
erikseen hankittavan pitkän karan. Sitä saattaa joutua lyhentämään.
Paina painikkeet jämäkästi yhteen ja ruuvaa kuusiokoloruuvit karatappiin.
B: Karan koko
Vanhojen lukkojen karan paksuus on 9 mm, nykyisten lukkojen karan paksuus on 8 mm. Jos hankit uuden painikkeen vanhaan lukkoon, tarvitset karaan paksunnosholkin. Muutoin kara hölskyy lukossa.
Nykyaikainen 8 mm karatappi sovitettuna vanhaan lukkoon holkin avulla.
C: Peitekilpien kiinnittäminen
Vanhan lukon painike- ja avainkilpi kiinnitetään oven kummallekin puolelle erikseen lyhyillä pinta-asennusruuveilla (C1). Nykyaikaisissa lukoissa vastakkaiset peitelevyt yhdistetään oven läpi asennettavilla ruuveilla ja muttereilla (C2–C4). Molemmat ruuvierät ovat mukana painikepakkauksessa.
Perinteisessä lukossa painikkeelle ja avaimelle on pienet reiät.
Peitekilven ruuvin on oltava oikean mittainen. Kilvet hölskyvät jos ruuvit ovat liian pitkät. Ruuvi 1 on liian lyhyt ja ruuvia 2 on lyhennettävä.
Ruuvia voi lyhentää rautasahalla. Sahaa kierteettömästä kohdasta, jotta kierre ei vaurioidu.
Ruuvi (1) työnnetään lukkokoneiston läpi ja pitkä mutteri (2) ruuvataan kiinni.